Ulkotulento

runoblogi

Läpinäkyvä


hengitin aamupalaksi tuoksuja


leivoksia Pasilan asemalta
kahvipaahtamon hajua bussipysäkiltä
tupakkaa ohikulkeneelta naiselta

ajatukseni olivat yhtä kirkkaat
kuin kylmä matala aurinko
joka terävöittää kasvot
ja erottelee jokaisen ihohuokosenkin

olisin voinut laskea kaikki hänen hiuksensa
ja silkkiset karvat ylähuulessa

1 kommentti:

  1. Harmi kun et mainitse sitä nenää, jonka läpi paistaa aurinko. :D Mutta, ihana runo tosiaan ja eläydyn tohon hajuaistin käyttöön. Sä tosiaan tuijottelet ihmisiä.

    VastaaPoista